Olen alkanut jotenkin kummasti viihtymään ruokakaupassa entistäkin useammin.
Syynä siihen on ihan käsittämättömän komea mies, ja vielä osastolla, jolla muutenkin vietän kaupassa eniten aikaa. Pitkän tiirailun jälkeen uskaltauduin myös sanomaan kyseiselle herralle, että hänen takiaan on harvinaisen kiva tehdä ostoksia.. Vastaukseksi sain hymyn, ja vielä perääni hän huusi kivan viikonlopun toivotukset. Olis tää viikonloppu tosin voinut olla kivempi, jos oisin kaupasta napannut sen komistuksenkin mukaan.. vaikka iltapalaks. Unileluks. Aamupalaks?
Nyt painiskelen kauhuajatusten kanssa, että kehtaanko enää edes tuohon kauppaan mennä asioimaan, vaikka tuskinpa tuo tilanne maata kaatoi.. ehkä saisin jonkunlaisen hymyn (toivottavasti en vaivaantunutta) jatkossakin? Jos mulla olis nyt sukat, ne pyöris jaloissa pelkästä ajatuksesta. Kevätsutinaa?
(toisaalta, kai se herra A siellä jossain vielä on..)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti