Baarissa selvinpäin jonottaessani baaritiskille vedenhakuun, näin silmäkulmastani viereen ilmestyneen erään epämiellyttävän muiston menneisyydestä. Epämiellyttävän siksi, että hän katsoi asiakseen huudella törkeyksiä, ynnä muuta tarpeetonta vittuilua muutamia vuosia takaperin. Hetken kuluttua tämä ääliö kysyy minulta, mitä haluaisin juoda? Ilmeeni varmaan oli näkemisen arvoinen, koska siinä hetkessä se tuntui tökeröimmältä mahdolliselta lähestymiseltä, jonka tuollaiselta ihmiseltä voi saada. (sitä lähestymistä en noin muutenkaan olisi kaivannut) Suurella varmuudella hän myös tunnisti minut, joten en ymmärrä kuinka jollain on pokkaa toimia noin. No, vastasin kuitenkin rehellisesti, etten ole muuta kuin hakemassa vettä. Hetken kuluttua vesilasi ilmestyi hänen toimestaan eteeni.
Vaikkei varmaan tarkoitus (toivottavasti) ollutkaan antaa vaikutelmaa siitä, että menneen saa poistettua tarjoamalla juoman, siltä se silti tuntui. Halvalta. Jos haluaa jotain pahoitella, on rehti keskustelu huomattavasti parempi vaihtoehto. Kaikin puolin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti