Tuntuu, kuin hänen lähdöstään olisi ikuisuus. Silti aika on juossut kuin siivillä, tätäkin vuotta on takana jo yli viikko. Pian hän jo palaakin takaisin, joten tein parhaaksi tehdä ajatustyötäni vielä, kun ehtisin. Kun kerroin hänelle mietteistäni, se tuntui hyvinkin loogiselta.
Kiva kun nähdään pian, mutta ehkä meidän kaveruudesta on tietyt edut mennyttä elämää. En ees tienny miks sen halusin sanoa, mutta siltä vaan tuntu.
Olin ehkä jopa vähän jännittyny hänen vastauksestaan, mutta toisaalta sekin oli looginen. Kuulemma vaan hyvä, että olin selvittäny suhtautumistani. Ja sehän se pointti olikin, ettei tulis paha mieli kenellekään. Minulle tärkeämpää on Hipin ystävyys kun mikään fyysinen hauskanpito meidän välillä. Eikä se sitä sano, etteikö vois vaikka joskus siellä silti yöpyä jos siltä tuntuu, mut se jää sit nukkumiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti