Menneisyyden miehiä

Ei niistä tunnu koskaan pääsevän lopullisesti eroon, eikä osasta ole tarvettakaan. Toisista kuulee hyvillä mielin silloin ja tällöin, ilman sen suurempia taka-ajatuksia. Osa taas hämmästyttää ajatuksenjuoksullaan ja sillä, että yhtäkkiä pitkän hiljaiselon jälkeen tulee hämmentäviä viestittelyjä.

Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu ainakin Deekolme.  Viimeisimmästä kanssakäymisestä hänen kanssaan taitaa olla jotakuinkin kaksi vuotta. Sen jälkeen olen kuullut hänestä kahdesti, joilla kummallakin kerralla hän alkuun esitti, ettei tiennyt kuka olen.

Aikaisempi kerta oli joskus reilu vuosi sitten, en tarkkaan oikein muista. Hän vastasi tekstiviestiin, jonka olin lähettänyt hänelle edeltävänä syksynä. Viestin perille pääsemiseen oli mennyt vähintäänkin puoli vuotta, jos ei enemmänkin. Pokkana väitti saaneensa juuri viestin ja kysyi, että kuka kysyy? (niinkuin hän ei sitä olisi tiennyt/jostain voinut selvittää.) Parin viestin jälkeen keskustelu tyssäsi minun todettua olevani onnellisesti parisuhteessa.

Toinen, viimeisin viestittely tapahtui parisen viikkoa sitten. Mies "vahingossa" lähetti viestin minulle liittyen johonkin tyhjänpäiväiseen, esittäen sen olevan osoitettu jollekin muulle. Väitti numeron löytyneen jostain puhelimen syövereistä. Tovi siinä meni, että hän tajusi kenen kanssa oli keskustelemassa. Nanosekunnin päästä puhe oli kääntynyt viehättävään takamukseeni ja puuhailuun lakanoiden välissä. Totesin hänelle, että kiitos, mutta ei kiitos. Joihinkin sitä näemmä vain tekee lähtemättömän vaikutuksen.

Tunsin salaa suurta mielihyvää.

P.S. Minulla on Pohjoisen Pojan kanssa hieman sama tilanne kuin S:llä. Pohjoisen Poika on eronnut pitkäaikaisesta parisuhteestaan joitakin kuukausia sitten, ja löytänyt sittemmin uuden tyttöystävän. Eihän se minulle kuulu tai varsinaisesti edes kiinnosta, mutta häiritsevää silti. Tuo uusi tyttöystävä on nimittäin kaima minulle.