Hiljaisuus on harvinaista nautintoa nykypäivänä kenelle tahansa ja joskus sitä joutuu lähtemään matkojen taakse sitä löytääkseen. Tässä tapauksessa hiljaisuudella on pitkä, musta varjo takanaan, jonka ikuisena pessimistinä koen kohta takertuvan nilkkaani ja raahavan minut ja E:n takaisin riitelyn ja epäilyksen pyörteeseen. Haluaisin unohtaa kokonaan tuon epäilyksen mustan kyyn, joka tuntuu luikertelevan väliimme aika ajoin ja elämään hetkessä. Se on vaikeaa ja vaatii suuria ponnisteluja, mutta haluan sen olevan päämääräni! Saatan kohdata sisäisen pessimistini silmästä silmään yrittäessäni, mutta tunnen että nyt saa riittää ja uskon voittavani sen..
Elämme suhteessamme sitä kultaista aikaa jolloin tulevaisuus on kirkas, asiat hoituvat oikein päin kunhan jaksaa uskoa ja keskinäinen kemiamme on suorastaan ilotulituksilla ja kipinöillä kuorrutettu. Olen onnellinen tulevasta työrupeamastani, herkistä söpöyshetkistä E:n kanssa ja suunnittelen tänä kesänä opettelevani uuden kielen ja sirkustaiteeseen kuuluvan alalajin harjoittelemista.
Keskikesän viettoon lähdemme tänään kotiseudullemme, joten muutaman päivän hiljaisuus saapuu tännekkin. Luvassa on juhlia yhdessä ja erikseen E:n kanssa, joten uusia tunteita ja ajatuksia tulee saapumaan kirjoituksiinikin taas myöhemmin.
Quiet people have the loudest minds
Anonymous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti