lauantai 10. marraskuuta 2012

Kielletyt leikit

Tuossa K:n edellisestä postauksesta on helppo siirtyä aiheeseen nettiseksi, puhelinseksi ja muut ei-minun-makuun olevat outoudet.

Puhelin- ja nettiseksiin törmää nykyään useinkin, tai ehkä lähinnä niihin jotka sitä kaipaa. Mistäköhän syystä ne tapaukset useimmiten on miehiä?

En koskaan ole itse erityisemmin viehättynyt kummastakaan, kun ei niistä sitä oikeaa tunnetta saa. Laiha lohtu siis. Molempia olen kyllä kokeillut, mutta lopputulos on ennemminkin ollut epätoivoinen naurunpurskahdus.
Voi myös johtua siitä, etten erityisemmin viehäty runkkaamisestakaan. Ennemmin odotan oikeita tilanteita, ja luotan siihen, että niitä tulee.
Ja voi niitä, jotka etsivät chateista itselleen "camikivaa". Ei nyt helvetti, tahtooko joku tosissaan katsella jonkun randomin kasvotonta runkkaamista? Tunnen jonkinlaista myötähäpeää niitä yksilöitä kohtaan.
Voisin kyllä kuvitella itse käyttäväni camia tai muita vastaavia keinoja siinä vaiheessa, kun haluaisin piristää mahdollista omaa miestäni, mutta silti suustani en haluaisi päästää mitään eroottisia novelleja, kun ne teennäisiltä tuntuisivat kuitenkin. Ja jättäisin muutenkin toiminnan pysäytetyn kuvamateriaalin tai tavanomaisen stripteasen tasolle.

Mutta mikä taika noihin sitten kätkeytyy? Houkuttaako joku salainen "kielletyn" tunne tuotakin kaikkea?
Ymmärrän kyllä sen, että pienet vihjailut toimii, mutta ihan koko tilanteen fantasiointi, tai ei-mihinkään-johtava paskalänkytys ja runkkailu? Hohhoi.. ilmeisesti minulla on jäänyt jotain hienoa tajuamatta.

Voi olla, että omaan myös traumoja ystäväni ja erään herran välisestä nettiseksistä. Pysyvästi mieleeni on jäänyt lause "ja sit mä nuolisin sun römpelöös..."

 
...siis anteeksi mitä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti