Ystäväpiiristäni löytyy useita ihmisiä, jotka ovat harrastaneet nettideittailua erinäisillä sivustoilla. Osa heistä onkin itselleen miehen niitä reittejä löytänyt, ja sitä satumaista tuuria välillä ihmettelen. Eivät ne ystäväni sentään niin kaikkiruokaisia lankeajia ole, että olisivat mitä tahansa huolineet.
Itsekin olen erehtynyt kokeilemaan ilmoituksen tekoa. Lopputuloksena mitään soveltuvaa ei löytynyt, ja suurimmaksi ongelmaksi vaatimuksissani tulikin pituus.. etsiikö siis lyhyet miehet helpommin seuraa netin välityksellä? Korkokengissä viihtyvänä normaalimittaisena naisena en tosiaan tahdo miestä, jonka päätä voin taputella, tai jonka päähän voin kätevästi nojata leukaani väsymyksen iskiessä. Ihan sama, kuinka mukava kyseinen mies olisikaan.
Ilmoitukseni keräili myös lukemattomia seksisuhde-ehdotteluja, fetissinomaavien miesten "saanks mä hieroo sun jalkoja/potkisitko mua munille/voisitko olla mun domina" -tarjouksia ja ties mitä muuta. Kaikista kauheimpana pidän kuitenkin niitä, jotka etsivät sitä helppoa ja yksinkertaista suhdetta minusta, joka varmasti osoitti ilmoituksessaan olevansa kaukana niistä haaveista. Osalla miehistä oli myös outoja kuvitelmia siitä, että nainen antaa puhelinnumeronsa välittömästi yhden "moi, mitä kuuluu?" -viestin jälkeen, ja haluaa tavatakin heti lähipäivinä tietämättä toisesta yhtikäs mitään. Valmis pitäisi myös olla kertomaan tuntemattomalle elämäntarinansa välittömästi, tai saa kiukkuisia "ootpa ylimielinen ja nuiva" -viestejä heti perään. Tuntuu myös hirveältä torjua joitakin, tulee todellinen noita-akka olo.
Vaikka nettideittailussa häiritseekin juuri se, ettei ihmisen olemusta, eleitä tai käyttäytymistä (saati puheääntä!) voi tietää, en silti halua todennäköisesti kiusallisen kiduttaville lähes-sokkotreffeille esittelemään itseäni. (ja tästä puhun kokemuksella..)
Itselleni siis ainoa keino löytää mies taitaa olla satumainen sattuma, ja tavata alunperinkin kasvotusten. Ei ainakaan tule niin helpolla luotua mielikuvia, jotka saattavatkin olla ihan liian ruusuisia.Tuntuu myös luotettavammalta tietää ihmisen olemus alusta alkaen.
Jatkan siis tätä vähiten odottamista, silloinhan sen onnen pitäisi ilmaantua.
Löytyykö muilta onnellisia (tai ei-niin-kivoja) tarinoita nettideittailusta? Kokemuksia kohtalotovereilta vastaanotetaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti