keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Pikkusöpöä onnipohdintaa

Mielessä pyörii tuhat ja yksi yötä  asiaa. Enimmäkseen kuitenkin Guardin silmät. Tiedän, alkaa mennä epätoivoiseksi sydänsilmäilyksi.

Ympärilläni on kymmeniä ihmisiä, jotka ovat päätyneet elämässään juuri sellaisiksi "tavallisiksi pulliaisiksi", on vähän koiraa, rivitalonpätkää, nössykkämiestä ja lähihoitajan perustutkinto suoritettuna. Muutama vuosi eteenpäin, ja on kivat kesähäät ja vauva tulossa. Niistäkö se onni tulee? Siitä että on kuin jokainen muukin, elämä menee turvallisesti tietyllä kaavalla eteenpäin.Vaikuttaa yhteiskunnan luomalta ihannevankilalta, jossa erilaiset elämäntyylit (vrt. aamu- tai iltaihmiset..maailma on aamuihmisten) ovatkin paheksuttavia.

No, onnittelut heille, jotka kykenevät tuollaisesta tavallisuudesta onnen saamaan. Helpolla pääsevät. Minä kuulun ammatinvalintani, vuorokausirytmini ja olemukseni kautta enimmäkseen paheksuttaviin. Onnellisena.

Minne on kadonnut ajatus oikeasta onnellisuudesta? Siitä, kun tekee sellaista työtä josta pitää, kun tahtoo saavuttaa unelmiaan ja on oikeasti onnellinen. Jokaiselle soveltuu erilainen elämä, mutten voi millään ymmärtää ihmisiä, jotka vittuuntuneina, surkeina ja alistuneina tyytyvät valittamaan surkeaa elämäänsä, mutta eivät koskaan ole tehneet kunnolla mitään sen muuttamiseksi. Kaikki on aina niin kurjaa, muttei mitään viitsittäisi tehdä asioiden eteen. Onko onnellisuudesta tullut negatiivinen asia? Naapurilla ei saa mennä hyvin, kavereilla ei saa mennä hyvin, tai ei ainakaan paremmin kuin itsellä.
Itse yritän ajatella asioita yksinkertaisen kysymyksen kautta: "onko se minulta pois? ".
Jos koen epäoikeudenmukaisuutta, tai joku asia tosiaan on minulta pois, niin sitten voin vetää pussillisen herne-maissi-paprikaa sieraimeeni. Ja varmasti teenkin niin. Jos taas asia ei millään muotoa kosketa minua, voi sen antaa soljua korvasta pihalle sekunnin sadasosassa.

Mitä yritän tällä kaikella sanoa?

Sitä, että toivon ettei yksikään luopuisi unelmistaan. Kaikki ei tapahdu hetkessä, mutta ilman yritystä tuskin koskaan. En ole läheskään kaikkia unelmiani toteuttanut, mutta joka ikinen päivä pyrin lähemmäs niitä. Kunhan en tee etenemistäni toisten kustannuksella, voin olla tyytyväinen itseeni. Onnellinen. Tehdä omalla onnellani ehkä myös toisille hyvää mieltä ja onnea.

Äitini optimistisin sanoin; "Kyllä asiat aina järjestyy ajan myötä".

Ehkäpä minun unelmani myös Guardista järjestyy vielä parhain päin, ja se voi tarkoittaa mitä tahansa.
Päivä kerrallaan, ja kaikki on mahdollista. Huominen voi tuoda kaikenlaista tullessaan.

//Nyt kaikille useammin teksteissä vilistäville miehille on oma tunnisteensa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti