Tai oikeastaan kaksikin.
Edellämainitun nettitreffipalvelun kautta olin myös tutustunut tähän salaperäiseen Herra O:hon. Pari viikkoa melkeinpä jutellut niitä ja näitä, en edes päivittäin. Hänen lopulta ehdotettuaan tenniksen pelaamista, mietin että miksei? En sillä mitään häviäkään.
Siispä lauantaina töistä kotiin päästyäni suuntasin sovittuun paikkaan iltakuudeksi. Astuttuani bussista ulos, pysäkillä istui hieman vaatekuvausta muistuttava mies. Jostain syystä kävelin kuitenkin hieman kauemmas ihmettelemään tilannetta, enkä sanonut hänelle mitään. Aikaisemmin näkemäni kuva hänestä ei ollut kovin selkeä, enkä voinut erikoisemmin kasvoja siihen verrata. Lopulta tämä Herra O oli kai kuitenkin minut tunnistanut käveltyään pysäkiltä perääni. Tilanne oli hieman hämmentävä, mutta hämmennys meni pian ohi, koska hänen kanssa tuli juttuun kaikesta huolimatta hyvin.
Vaikka suunnitelmamme hieman muuttuivatkin erinäisistä syistä, pääsimme lopulta pelaamaan tennistä. Pari tuntia meni pallotellessa aika hyvin, vaikka laji oli minulle täysin uusi, toisin kuin hänelle... Vielä pelaamisen jälkeenkin vierähti hetki aikaa yhdessä, ja oli kyllä mukavaa. Voisihan sitä pelata tennistä uudestaankin, oikeasti.
Ainiin. Ujostelija on poissa kuvioista. Hänen läsnäolonsa kävi hieman tukalaksi itselleni liiallisen yhteydenpidon takia ja sain sanotuksi hänelle suoraan, etten taida tuntea ihan samallalailla häntä kohtaan kuin hän tuntuu tuntevan minua kohtaan. Helpotti. Ja ainakin tein niinkuin toivoisin itselleni tehtävän, sanoin suoraan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti