Kohtalon ivaa

Minulla on paha ongelma.

En ole vapaa, en ole varattu.
En tiedä mikä olen, mutta se rajoittaa elämääni. Miehen mielestä voisin tehdä mitä huvittaa, mutta en voi tehdä kuitenkaan. Elän tavallista parisuhdearkea, parisuhteisempaa kuin useiden ystävieni oikeissa suhteissa,  mutten kelpaa silti tunnustettavaksi tyttöystäväksi, en riitä ainoaksi. Pitää olla "vapaa pano" -kortti jatkuvasti mukana tilanteessa. Josta hyötyy mitä? Jotain sairasta itsetunnon pönkitystä? Halu satuttaa toista?

Toki voisin etsiä itselleni  jonkun miehen, mutta en kykenisi siihenkään. Yrittänyt olen kovasti, ja kyse ei ole siitäkään, etteikö miehiä pörräisi ympärilläni. Yksikään niistä vain ei miellytä, tai edes keskustelu ei tunnu oikealta. Yksikään ei ole vienyt jalkoja alta, yhdenkään kanssa en ole mitään tehnyt. Koska se ei tunnu edes ajatuksena oikealta. Ajatus jostakusta muusta koskemassa minua romantiikkamielessä edes halaamalla kummeksuttaa.

Ennen kaikkea, mitä tapahtuisi kun kertoisin jollekin miehelle minkälaista elämää elän?
Luulen, etten tosiaan ole kenenkään mittapuulla sinkku, vaikka sitä muka "virallisesti" olisinkin.
Vai haluaako joku mies naisen, jonka paras ystävä on myös parisuhde, arki, rakkaus ja seksi? Ei siihen enää muita mahdu..

Siitä aasinsilta siihen, että Nössykkä yrittää kovasti pyrkiä elämääni, vaikka olen sanonut selkeästi, etten halua mitään, vaan kavereina voidaan kyllä välillä jutella. "Jos sä vaan tutustuisit muhun paremmin..."

Trust me, tiedän kyllä mikä tuntuu oikealta ja mikä väärältä. Tiedän myös milloin oikeasti rakastan jotakuta, ja se tästä vaikeinta minun osaltani tekeekin.

Guardiin olisin todennäköisimmin helposti langennut, ja muutamaan muuhunkin näkemääni mieheen ihan jo ulkomuodon perusteella. Ehkä myös onnekseni ne miehet eivät vilkaise minuun kahta kertaa. Ne etsii sitä jotain minuakin prameampaa.

Haluan miehen jossa on haastetta, joka haluaa ymmärtää minua, jota minä haluan ymmärtää ja jonka kanssa ei tarvitse pelätä tai varoa jokaista sanaa, elettä, tekoa, hetkeä.. ja pinnallisena tahdon myös ulkoisesti pätevän miehen. Sellaisen olen tainnut löytää, mutten koskaan tule riittämään. Onneni tekee minut onnettomaksi.