Niin paljon ajatuksia, ristiriitaisia.
Olen tässä nyt muutamia päiviä jutellut erään nettitreffipalvelussa tapaamani tyypin kanssa. (Konkreettisesti ei oo vielä nähty, mutta kuvista vaikuttaa kyllä hyvältä!) Kutsuttakoon häntä tästedespäin nimellä salaperäinen. Tälle nimelle on oikeasti ihan syytäkin.
Kävi nimittäin ilmi, että meillä on yhteisiä tuttuja. Minulle hieman parempia kavereita, hänelle käsittääkseni enemmän randomeja. Näiden yhteisten tuttujen kertomien perusteella salaperäinen on vallan toisenlainen kuin on antanut minun ymmärtää. Tai oikeastaan en voi sanoa noin, koska aihealueet eivät ole tulleet puheeksi. Kuitenkin, että hänellä olisi jotain salattavaa heidän mielestänsä.
Noh, minullehan hän on vaikuttanut oikein mukavalta. Eipä sekään tietysti ihme ole, tottakai jokainen haluaa antaa itsestään mahdollisimman hyvän kuvan, kun tutustuu johonkin uuteen ihmiseen,. Näiden kaverien juttujen perusteella päädyin hieman epäilemään häntä, ja jopa itseäni. Olinko ollut taas kerran tyhmä ja antanut johtaa itseäni harhaankin? Mietiskelin. Kyselin vielä vähän mielipiteitä, mutta tein päätöksen.
Minä opettelen tuntemaan hänet ihan itse, sanokoot muut sitten mitä sanovat. Jos sattuukin niin, että oikeasti pääsen häneen kunnolla tutustumaan, kaikki mitä todennäköisimmin kuitenkin selviää jossain vaiheessa. Ehkäpä pääsenkin todistamaan näiden tuttujen olleen kerrassaan väärässä. Ja turhaan huolissaan puolestani.
Kyllä minullakin on omat luurankoni kaapissa, mutta antaa niiden pysyä siellä vielä toistaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti